Perustuksia
Perustuksia

etusivu | talkoot | kehittämishankkeet | historia | yhteystiedot | palaute | palvelut  

 

Kylätalo-projekti  2013-

Kylätalon rakentaminen aloitettiin keväällä 2013 koulurakennuksen navettana ja huussina toimineeseen hirsirunkoiseen rakennukseen. 

Rakentaminen on tehty pääosin talkoilla, rahoitusta hankkeelle on saatu mm. maaseudun kehittämisrahastosta, Juupajoen kunnalta, LC Juupajoelta sekä lukuisilta yrityksiltä ja yksityisiltä tahoilta. Kaikki rakentamiseen ja rahoittamiseen osallistuneet löytyvät täältä.

 

 

 

Kylä-kyllä-projekti Kopsamolla 2004-2005 

Kylä-kyllä! on Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkosto ry:n ja Tampereen teknillisen yliopiston sekä 15 kylä EU-rahoitteinen hanke. sen tavoitteena on luoda uusia osallistumiskäytäntöjä kylien maankäytön suunnitteluun sekä kehittää kyliä asukkaiden kanssa. Kaikki valmistuneet suunnitelman ja lisää tietoa projektista löytyy osoitteesta www.pmkv.sci.fi/kyla-kylla.

Kopsamon-Salokunnan suunnitelma

Kylä-kyllä! Kopsamolla alkoi kesällä 2004, ja maankäyttösunnitelma valmistui syksyllä 2004. Siihen on kirjattu n. 40 rakennuspaikkaehdotusta. Suunnitelmassa on varauduttu myös rakentamisen merkittävään kasvuun tulevaisuudessa kartoittamalla Kopsamolle ja Salokuntaan pientaloasumiselle sopivia laajempia alueita. Lisäksi siinä on pohdittu liikenne- ja ympäristöasioita kyläläisten ehdotusten mukaan. Tiivistelmä suunnitelmasta jaettiin joka kotiin loppusyksyllä. Kyläyhdistykset saivat suunnitelman laajempaa versiota neljä kappaletta. Tätä versiota voi kuka tahansa lainata kotiin tutkittavaksi kyläkauppa Meroselta Kopsamolta.

Käytännön toteutus

Kylä-kyllä!-hanketta toteutti arkkitehtiopiskelija, oma "kyläarkkitehtimme" Tuija Leimu. Kaikille avoimia kyläkokouksia järjestettiin kolme. Niissä oli läsnä 20-30 aktiivista kyläläistä. Aluksi selvitettiin projektin tarkoitusta ja suunnittelukäytäntöjä sekä kyläläisten mielestä tärkeitä näkökohtia ja tarpeita. Toisessa kokouksessa jalkaannuttiin pienryhmiin, jotka kokoontuivat omalla aikataulullaan. Kolmannessa kokouksessa kyläarkkitehti esitteli jo suunnitelmia ja kyläläiset saattoivat esittää kysymyksiä ja antaa kritiikkiä. Kesän aikana arkkitehti oli ottanut yhteyttä halukkaisiin maanomistajiin, tutkinut annaettuja ehdotuksia, kierrellyt kyliä polkupyörällä, hankkinut karttoja ja taustamateriaalia eri lähteistä. Merkittävänä lähdemateriaalina on ollut arkkitehti Tarmo Peltosen laatina Juupajoen kulttuurimaiseman kehittämissuunnitelma (Arkkitehtitoimisto Lehto, Peltonen ja Valkama 1995).

Sahat suihkii ja porakone käy

Suunnitelman mukaisia yhteisten alueiden kunnostusehdotuksia alettiin toteuttaa kesällä 2005. Ensimmäisenä ja tarpeellisimpana koettiin Kopsamon uimarannan kunnostus. Kyläyhdistyksessä laadittiin tarkempi suunnitelma ja kustannusarvio, joiden perusteella Juupajoen kunta myönsi avustuksen materiaalihankintoihin. Talkoita pidettiin kesän aikana useita, päävastuussa oli teknisen työn opettaja Niko Oksa. Uimakoulun alkaessa saatettiinkin pitää uudistetun uimarannan avajaisia. Kesän aikana kävijämäärät osoittivat että kunnostus tuli tarpeeseen. Osa viimeistelytöistä tehdään kesällä 2006.

 

Kulttuurimaisema

Kopsamon-Salokunnan valtakunnallisesti merkittävän kulttuurimaisema-alueen kehittämishanketta totetettiin 1998-1999. Hanke sai rahoitusta sekä EMOTR:sta, Juupajoen kunnasta, että yksityisiltä. Se pohjautui arkkitehti Tarmo Peltosen aikaisemmin alueen kehittämiseksi laadittuun suunnitelmaan.
Asukkailta saadun palautteen mukaan hankkeessa kartoitettiin alueen historiaa, houkuteltiin uusia asukkaita, ja tehtiin rakennus- ja pihasuunnitelmia. Projektin vetäjänä toimi Malla Heinonen, asiantuntijoina FM, historiantutkija Maritta Jokiniemi-Talvisto, arkkitehti Helena Maasilta ja pihasuunnittelija Päivi Saastamoinen.

Hankkeessa tehtiin aluetta tunnetuksi luonnonkauniina ja rauhallisena asuinalueena. Pienimuotoinen tonttipörssi saatiin alulle. Korjaus- ja uudisrakennussuunnitelmia tehtiin kaikkiaan parikymmentä, pihasuunnitelmia viisi kappaletta. Haluttiin painottaa säilymistä maaseutumaisena alueena, jossa edelleen otetaan huomioon viljelyn ja karjankasvatuksen ehdot.
Aluetta markkinoitiin asumiseen mm. Tampereen rakentajanäyttelyssä. Alueen vetovoimaa tuotiin esille myös kulttuurimaisemakierroksilla, joita järjestettiin historia- ja luontoteemoilla yhteensä kuusi kertaa.

Asukkaiden keskuudessa eniten kiinnostusta sai hankkeen historian osuus. Kopsamolaisilta kerättiin muistitietoa ja valokuvia, joista järjestettiin valokuvanäyttely kesällä 1998. Näyttelyn nimi oli "Maisema kertoo monta tarinaa". Se oli esillä Kallenaution kievarimuseossa, Oriveden ja Längelmäen kirjastoissa, Lapuan Vanhassa Paukussa sekä Kuoreveden kotiseutumuseossa.
Alueen vaiheista ja asukkaista kertova kyläkirja "Muistoja muurahaisen polun varrelta" ilmestyi loppuvuodesta 1998.


etusivulle
| sivun alkuun