Ei hutilointia

etusivu | talkoot | kehittämishankkeet | historia | yhteystiedot | palaute | palvelut  


KOPSAMON KYLÄN HISTORIAA 

Juupajoki tunnetaan erillisenä alueena keskiajalta nimellä ”Juupa ut markt”, Juupan erämaa. Todennäköisesti jo rautakaudelta asti Juupajoki on ollut eränkäyntialuetta. Ainakin kangasalalaisilla erämiehillä tiedetään olleen eräomistuksia Juupajoella, kalastus- ja metsästysalueita. Näiden talonpoikien ja erämiesten erätuvat ovat olleet ensimmäisiä asumuksia alueella, myöhemmin erätuvat muuttuivat kiinteästi asutuiksi.

1540-luvun maakirjoissa Juupan alueelle on merkitty yhteensä 32 taloa. Vähitellen viljely laajeni, vuoden 1557 veroluettelossa mainitaan Juupan alueen taloissa olleen 78 lehmää! Viljelyn ja karjankasvatuksen merkitys on olennainen, vielä tänäkin päivänä se näkyy avoimena peltomaisemana. Kumpuilevat pellot reunustavat järviä, talot sijoittuvat peltojen ympäröimiin metsäsaarekkeisiin tai metsän reunaan. Maantie myötäilee vanhoja kulkureittejä maisemassa mutkitellen. 1600-luvulla Juupan kautta kulki kaksi reittiä Orivedeltä pohjoiseen. Ne todennäköisesti haarautuivat Kopsamolla, toinen Korkeakosken kautta pohjanmaan suuntaan, toinen keski-Suomeen Sahrajärven ja Kuoreveden kautta. Ei ihme, että vuoden 1768 isonjaon kartoissa näkyvä teiden linjaus tuntuu kumman tutulta nykyisiin karttoihin verrattuna.

Kun Juupajoki itsenäistyi Orivedestä 1913 Kopsamo vakiintui paikkakunnan keskukseksi. Juuvan kulman ensimmäinen koulu oli perustettu jo 1886. Pärillä toimi kauppa ja pankki, ja siellä, niin kuin myös Köllissä pidettiin kuntakokouksia. Kirkko ja hautausmaa, sekä 1928 perustettu meijeri- nykyään mylly- löytyvät tänäkin päivänä. 1950-luvulla rakennettu kunnantalo on nykyisin osittain koulun, osittain asuinkäytössä.

etusivulle | sivun alkuun